Maassamme on viime vuosikymmenet väestö on tasaisella vauhdilla muuttanut kaupunkeihin. Elämäntyylikin on muuttunut kaupunkimaiseksi. Monet kunnat ovat isosti huolissaan asukasmäärän laskusta. Pälkäneellä viimeiset 10v väkiluku laski vuosittain 50-70 asukasta. Onneksi nyt väestökato on hidastunut. Kunnan väkiluku on säilynyt parissa laskennassa suunnilleen ennallaan.
Pälkäne laati v.2018 strategian, jonka keskeinen sisältö oli 1000 uuden asukkaan houkutteleminen kuntaan seuraavan 10v aikana. Strategiassa korostetaan kylien merkitystä kunnan menestymiselle. Tuhannen uuden asukkaan muuttamainen Pälkäneelle on toki hyvä tavoitteeksi, mutta kunnan strategiaksi se ei oikein sovellu, pikemminkin kyse on oikeiden toimenpiteiden seurauksista.
Maaseutu ennen
Sotien jälkeinen aika maaseudulla oli vilkkaan jälleenrakennuksen aikaa, jolloin kylissä oli paljon väkeä, lapsia syntyi runsaasti ja kyläkouluja tarvittiin. Kulkuyhteydet ja -välineet olivat vaatimattomia. Peruselinkeino maa-ja metsätalous tarvitsi paljon työväkeä, joten maaseudulla oli paljon työtä tarjolla. Maataloudessa tarvittiin runsaasti henkilötyötä. Karjalaisen siirtoväen asutuksen myötä syntyi runsaasti pienitilojakin ja sebn myötä työtä.
Maaseutu nyt
Maa- ja metsätalous ovat tekniikan kehityksen myötä muuttunut oleellisesti. Kookkaat, nykyaikaiset maatalouskoneet ja isojen navettojen automatiikka sekä maatalouden kehitys toimialana ovat saaneet aikaan sen, että tilakoot ovat kasvaneet ja yhä vähemmällä henkilöstöllä kyetään tuottamaan yhä enemmän. Ylimääräistä työväkeä tarvitaan lähinnä sadonkorjuun aikaan. Pälkäneellekin tämä työväki tulee pääasiallisesti ulkomailta. Viisikymmentä luvun kuhisevat kyläyhteisöt ovat hiljentyneet. Suuret ikäluokat perheineen ovat muuttaneet kaupunkeihin, kylissä asuvat yhä enemmän vanhat ihmiset. Valitettavasti kylien asukkaiden vähentyessä myös palveluiden kysyntä on vähentynyt ja sen myötä kylissä on yhä vähemmän palveluja tarjolla. Kesäasukkaat tuovat ohimenevän piristysruiskeen maaseudun elinkeinoille.
Maaseutu tulevaisuudessa
Monissa kunnissa pohditaan kuumeisesti, miten edellä kuvattu kehitys voitaisiin pysäyttää. Tuskin kaupungistumista ja kaupunkilaista elämäntyyliä saadaan enää pysäytetyksi, vaikka jotku niin haaveilevat Maalaiskunnissa pitää pohtia, mitkä ovat ne kuntien vahvuudet, joiden perusteella maaseutu houkuttelisi erityisesti asuinpaikkana. Asuinpaikka on edelleen sidoksissa toimentulon hankintaan, työntekoon ja yrittämiseen.
Maaseudun asukkaat tarvitsevat ja lisääntyvästi käyttävät aivan samoja palveluita kuin kaupungeissa: ravintolat, terveydenhuolto, kodinhoito ja monenlaiset vapaa-ajan palvelut. Tähän palvelutuotantoon liittyvät työpaikat säilyvät maaseudulla niin kauan kuin sen asukkaatkin. Vapaa-ajan palvelut ovat yhä isommassa roolissa kaikenikäisten kansalaisten elämässä. Pälkäneellä on tehty viisaasti, kun investoitiin Kostia Areenan liikuntakeskukseen ja kaavoituksellisesti tuettiin Sappeen talviurheilukeskusta.
Maaseutukylien yhteisöllisyys, naapurin tunteminen ja tarvittaessa auttaminenkin on jotakin sellaista, mitä tiheään asutuissa kaupunkiyhteisöissä harvemmin tavataan. Yhteisöllisyyttä ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan se maaseudulla osataan jo satojen vuosien kokemuksella. Kun lauantai-illan saunan lämmityksessä kiukaan arina hajoaa tai astianpesukone tulee tiensä päähän joulunpyhinä, niin maaseudulla ongelma on mahdollista ratkaista tunneissa tutun kauppiaan kanssa.
Korona-vuosi ohjasi kansalaisia tekemää yhä enemmän etätöitä, tietoverkot ovat olleet kovilla. Pälkäne ymmärsi jo muutama vuosi sitten, että rakentamalla kuntaan kattava valokuituverkko on mahdollista saada kuntaan sellaisia asukkaita, jotka tekevät työtään vaikkapa toiselle puolelle maapalloa. Valokuituverkko on iso mahdollisuus maaseutukunnille.
Maaseudulla viljellään maata jatkossakin, mutta sen asukkaat elävät kaupunkilaista elämää. Ei kannata haikaille 50-luvun maaseuturomantiikkaa ja yrittää epätoivoisesti ylläpitää 50-luvun palvelurakenteita, vaan on syytä keskittyä miettimään, miten palveluita voidaan järjestää niin, että halvemman asumiskustannusten maaseutu soveltuisi yhä useamman asuinpaikaksi.