2025-02-17
Kunnat yhteisöllisinä toimijoina
Nykyisten kuntien toiminnan aloittivat kunnat 1800-luvun puolivälissä. Kuntien tärkeimmät tehtävät olivat vanhusten ja vähäväkisten auttaminen. Kunnat kehittyivät sote-kunniksi ja monenlaisten muiden tehtävien kunniksi siten, että ennen sote-uudistusta kunnilla oli puolen tuhatta lakisääteistä tehtävää. Vuosituhannen vaihteessa kuntien rahoitus alkoi kiristyä ja päädyttiin maanlaajuisesti selvittämään, olisiko viisasta rajusti vähentää kuntien lukumäärää. Kuntia tarkasteltiin yhä enemmän tuotannollisina yksikköinä. Päätöksenteossa mukana olleet joutuivat yhä enemmän keskittymään tilinpäätösten tutkimiseen ja talouden tasapainotukseen. Vähälle huomiolle jäi kuntien rooli asumisen yhteisöinä, vain euroista puhuttiin ja enimmäkseen edelleenkin puhutaan.
Keski-Euroopan maissa esim Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa kuntien lukumäärä on asukaslukuun suhteutettuna monikertainen Suomeen nähden. Kunnilla ei ole kuitenkaan samanlaista tehtävien taakkaa kuin meillä. Kunnat ovat keskeisiä toimijoita yhteisöllisyyden edistäjinä. Olisiko meilläkin nyt hyvä aika pohtia enemmän tätä yhteisöllisyyttä, kun sote-kunnat muuttuivat sivistyskunniksi 3v sitten.
Pälkäneellä on aktiivisia kyliä, joihin muutetaan. Erityisesti kuluneen valtuuskauden aikana kylien aktiivisuus on merkittävästi lisääntynyt. Kylissä on tehty uusia innovaatioita ja syntynyt yrityksiäkin. Hyvinvoinnin edistäminen on sote-lainsäädännön mukaan kuntien velvollisuus. Yhteisöjen esim kylien toiminnan tukeminen on yksi konkreettinen keino lisätä kylien ja kaupunginosien asukkaiden hyvinvointia. Kuntien asukkaat ovat aktiivisia toimijoita, kunnat jakavat tietoa ja ovat luomassa verkostoja toimijoiden kesken. Kirjasto- ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tästä esimerkkejä. Kuntien liikuntatoimi ja kansalaisopistot edistävät yhteisöllisyyttä.
Kuntaliitosten suunnittelun sijasta tulee lisätä kuntien yhteistyötä ns infra-palvleluiden osalta ja kuntien tulee panostaa yhä enemmän asuinpaikkojen yhteisöllisyyden tukemiseen ja lisäämiseen. Kerrostaloissakin on yhteinen viemäri- ja sähköverkko vaikka jokaisessa taloudessa onkin oma yhteisöllisyyden malli.