Mitä sote-uudistus tarkoittaa Pälkäneelle?

Julkaistu:

Keskustelu sotesta käy vilkkaana. Välikysymyskeskustelussa oli politiikan retoriikka kukkeimmillaan kaikilla mausteilla, usko ja tunnetta enemmän kuin asiaperusteita. 

Jos sote-lait hyväksytään, niin

  1. Pälkäneen sote-palveluiden järjestäjä siirtyy entistä kauemmaksi.

Kangasalan yhteistoiminta-alue on tuottanut Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut jo kymmenen vuoden ajan. Pälkäneellä on ollut kaksi edustajaa Kangasalan sote-lautakunnassa. Viime vuosina on ollut eri näkemyksiä palveluiden määrästä ja myös sisällöstä. Asioista on ollut mahdollista keskustella ja etsiä ratkaisuja. Mahdollisessa sote-maakunnassa kunnalla tuskin tulee olemaan omaa edustajaansa valmistelevissa tai päättävissä elimissä.

  • Sote-maakunnan rahoitus tulee alkuun valtiolta. Valtio on ennakkoon ilmoittanut, että kustannusten noususta korvataan vain 80% eli maakunta joutuu vuosi vuodelta tehostamaan toimintaansa. Maakuntavaltuutetuista enemmistö tullee olemaan keskuskaupungista, missä on puolet äänestäjistä, joten ei ole ihme, jos pienen Pälkäneen kunnan terveysasemien/-aseman tulevaisuus ei paljonkaan kiinnosta. Terveydenhuollon  rahoitus kiristyy vuosi vuodelta.
  • Koulupsykologin palvelut siirtyvät maakuntaan. Perusteena on, että näin palvelut turvataan. Joku muu päättää koulupsykologin toimintapisteen, jos psykologi puuttuisi muualtakin kuin Pälkäneeltä. Opetustoimi jää kunnille, mutta koulupsykologit siirtyvät kunnilta pois.
  • Kolme vuotta maakunta sitoutuu vuokraamaan Pälkäneen omistuksessa olevat sote-kiinteistöt, sen jälkeen kunta joutuu miettimään mitä esim Onkkaalan terveysasemalle  tehdään ellei maakunta jatka vuokrasopimusta.
  • Terveyskeskussairaaloiden hallinnointi on avoin kysymys. Maakunta järjestää palveluita, mutta mikä on se taho joka terveyskeskussairaaloita johtaa ja niiden toimintaa kehittää on hämärän peitossa. On hyvin mahdollista, että sairaansijojen vähennetään maakunnassa. Matka voi pidentyä omaisen luo entisestään.  
  • Kuntalaisten terveyden edistäminen ja hyvinvointi ovat kunnan vastuulla, niin tulee jatkossakin olemaan, mutta kunta saa tästä  vain pienen rahakorvauksen (n. 40t€), mutta maakunta ison rahallisen hyödyn, jos kuntalaisten palvelutarve vähenee.
  • Valmistelussa on painopiste perusterveydenhuollon kehittämisessä. Sähköisiä palveluita suunnitellaan. Miten erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, on vielä epäselvää. Erityiskysymyksiä ovat Sydänsairaalan ja Coxan toiminta tulevaisuudessa. Kiistan ydin on se, voiko em kuntien omistamat yhtiöt toimia muuallakin kuin Pirkanmaalla ja pitääkö Taysin uudelleen käynnistää samaa toimintaa , kuin naapurissa yhtiö jo tekee.
  • Uuteen maakuntavaltuustoon valitaan 79 jäsentä annettujen äänien suhteessa. Pälkäneellä on vain pieni mahdollisuus saada yksi valtuutettu edustamaan kuntaa tai ei sitten ketään. Vanhassa maakuntavaltuustossa kullekin kunnalle taattiin vähintään yksi edustaja. Onko tämä sitä  demokratiaa, mitä sote-uudistuksessa perätään  jää kunkin arvioitavaksi
  •  Kunnan menoista siirtyy puolet pois, mutta niin siirtyy yli puolet verotuloistakin. Kuntaan jää sivistystoimi, elinvoiman edistäminen, kaavoitus ja ns yleinen toimiala. Kunta saa jatkossakin itse harkita mihin toimintoihin panostaa , mutta mahtaako rahat riittää. Pälkäneläisten vero%:a voisi hieman laskea ministeriön laskelmien mukaan, mutta laskelmat päivittyvät koko ajan, joten luotettavasti ei voi sanoa kuinka käy.

Sote-uudistus synnyttää paljon enemmän kysymyksiä ja haasteita kuin ratkaisuja oleviin ongelmiin. Uuden hallintotason sijasta tarvitaan panostuksia toimintaan. Pienet reuna-aluekunnat ovat vaarassa menettää entisestään palvelujaan. Kuntalaisten kannattaa panostaa liikuntaan, omahoitoon ja terveellisiin elintapoihin. Erikoista aikaa eletään. Sillä on väliä, mille puolueelle äänensä antaa nyt kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa. Samaa pätee maakuntavaaleihin, jos sellaiset tulevat.

Lisää julkaisuja

25.2.2021

Ajatuksiani sote-uudistuksesta

Suomalainen terveydenhuolto on edullista ja korkealaatuista. Hoitotulokset ovat hyvät. Vuonna 1972 säädettiin kansanterveyslaki, jonka perusteella perustettiin kuntapohjainen terveyskeskusverkosto korvaamaan yksityiset