Ajatuksiani sote-uudistuksesta

Julkaistu:

Suomalainen terveydenhuolto on edullista ja korkealaatuista. Hoitotulokset ovat hyvät. Vuonna 1972 säädettiin kansanterveyslaki, jonka perusteella perustettiin kuntapohjainen terveyskeskusverkosto korvaamaan yksityiset kunnanlääkärit. Jo silloin lääkärille pääsy oli ongelmallista ja kallistakin. Terveyskeskukset kehittyivät ripeästi aina 90-alun lamavuosiin asti. Lääketieteen kehityksen myötä erikoissairaanhoitoon saatiin uusia, kalliita hoitomuotoja ja laitteita. Terveydenhuollon menot alkoivat nousta. Kustannusten perusteella näytti siltä, että erikoissairaanhoito kehittyi perusterveydenhuollon kustannuksella. Tyytymättömyys lisääntyi, kun kuntakeskuksien ulkopuolelle oli entistä vaikeampaa saada lääkäreitä. Yhteisesti todettiin, että sote-järjestelmää on aika uudistaa. Ammattilaiset tunnistivat epäkohtia ja yhdessä ryhdyttiin miettimään uusia toimintamalleja.

Toistakymmentä vuotta on sote-uudistusta valmisteltu. Lähtökohtana on ollut turvata yleislääkäriin pääsy, alkuun tämä oli erityisen iso ongelma isoimmissa kaupungeissa. Kansanterveyslain mukaan järjestämisvastuu oli kunnilla. Kustannusten kasvun myötä on ryhdytty pohtimaan järjestämisvastuun siirtämistä ns isommille hartioille. Nyt valmistelussa on järjestämisvastuun siirto kunnilta 21 maakunnalle ja Helsingin kaupungille. Maahan ollaan luomassa uusi väliportaan hallinnon taso, joka maksaa.

Moni terveydenhuollon ammattilainen on keskittynyt toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Edellisellä hallituskaudella tämä oli vahvasti esillä. Nyt lakiesitys on keskeisiltä osin hallinnon ja järjestämisen organisointia. Lakiesityksessä palveluiden julkinen järjestäminen on päällimmäinen tavoite, vaikka miltei kaikilla aloilla yksityinen ja julkinen toimivat kumppaneina. Moni ammattilainen hämmästelee tätä käännettä ja sitä julkista keskustelua, mikä nyt on käynnissä.

Lääkärinvastaanotto on vain eräs keino vastata kansalaisten terveysongelmiin. Etävastaanotoilla ja tiimityöllä on monin paikoin kyetty tarjoamaan terveyspalveluita hyvinkin nopeasti ja tehokkaasti. Oleellinen kysymys on uudenlainen toimintatapa, ei se mikä taho järjestää.

Todella iso tulevaisuuden haaste on sote-henkilöstön riittäävyys. Eräs keskeinen syy henkilöstöpulaan on alan heikentynyt vetovoima mm. matala ansiotaso vuoksi erityisesti hoito- ja sosiaalialoilla. Pääkaupunkiseudulla lähihoitajan palkalla on vaikea tulla enää toimeen. Olen viime aikoina pohtinut sitä, että entäpä jos luovutaan maakuntahallinnon rakentamisesta ja käytetään vastaava raha sote-henkilöstön ansiotason korjaamiseen.

Lisää julkaisuja

2.6.2021

Mitä sote-uudistus tarkoittaa Pälkäneelle?

Keskustelu sotesta käy vilkkaana. Välikysymyskeskustelussa oli politiikan retoriikka kukkeimmillaan kaikilla mausteilla, usko ja tunnetta enemmän kuin asiaperusteita.  Jos sote-lait hyväksytään,